C4.28  Täysi jyvä tähkään        5.6.2024

 

 

Maa tuottaa sadon aivan itsestääna) ensin korrenb) sit-ten tähkän ja c) viimein täyden jyvän tähkäänHeti kun sato on kypsähän lähettää sirpin, sillä sadonkorjuun aika on tullut. (MARK 4:28-29)

Siemen on Jumalan Sana (LUUK 8:11). Hyvän siemenen kyl-väjä on Ihmisen Poika. Pelto on maailma. Sadonkorjuun aika on maailmanajan loppu, ja leikkuuväki on enkelit (MATT 13:37-39).

 

 

a) Maa tuottaa ensin korren

 

Maanantaiaamut Parolan panssariprikaatin esikuntakomppaniassa alkoivat yleensä kapteenin tai vääpelin pitämällä käskynjaolla. Sii-nä käytiin karkein vedoin läpi meidän varusmiespalvelusta suorit-tavien tehtävät ja tavoitteet kyseisellä viikolla. Kuuntelimme rivissä melko hartaina, sillä esimiehen käsky on sotilaan laki. Seurakun-nan aamunkoitossa myös Jeesus ylipäällikkönä antoi opetuslapsil-leen toimintakäskyn: kylvää evankeliumin siementä koko maail-maan (MATT 28:19-20; APT 1: 8).

 

Ihmiselle mahdottoman tehtävän onnistumiseksi Jumala vuodat-ti syyssateen siunaamaan kylvötyötä (PS 84:6-8; JOOEL 2:23; APT 2:16-17). Varhaisten vuosisatojen vainotut kristityt saivat silloin Hengen voiman elää Jeesuksen todistajina. Syyssateen ansiosta Jumalan valtakunnan ensimmäiset peltosarat nousivat oraalle ja alkoivat kasvaa kortta. Sillä oli sama vaikutus kuin fyysisellä, lokakuun loppupuolella alkavalla sateella Israelissa: kui-van kesän jälkeen maa pehmenee ja kostuu itämiselle suotuisaksi. Hyvin nopeasti yhdentoista miehen opetuslapsijoukko laajeni tu-hansia uskovia käsittäväksi alkuseurakunnaksi (APT 2:41; 4:4; 6: 7).         

 

 

b) Kylvetty jyvä monistuu tähkäksi

 

Hyvään maahan kylvetty kuvaa niitä, jotka kuulevat sanan, ottavat sen vastaan ja tuottavat sadon, mikä 30-, mikä 60-, mikä 100-kertaisen (MARK 4:20).

Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan koko maailmas-sa, todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu (MATT 24:14).

Maaimanlaajuisen seurakuntakasvun salaisuus on Hengen vaiku-tuksesta tapahtuva ilmiö, "tähkän ihme", jossa yksi maahan kuo-lemaan kätketty nisunjyvä kantaa moninkertaisen sadon (JOH 12: 24). Todistuksen sana Jeesuksesta ei itsessään itäisi ihmissy-dämessä, ellei Jumala samanaikaisesti vetäisi ihmistä Jeesuksen tykö (JOH 6:44). Hänen antamaansa laajaa etsikonaikaa tietyn alueen asukkaiden kääntymiseksi kutsutaan herätykseksi. Uhrau-tuvien lähetyspioneerien sekä pienempien tai suurempien hengel-listen herätysten välityksellä Jumalan valtakunta on voittanut sieluja kaikissa maissa. Muistissamme on hyvin esimerkiksi koti-maamme nuorisoa 1970-luvulla koskettanut herätysaalto. Olen muistellut sitä sivulla C4.19 . 

 

Kun Jumala kutsui seurakuntansa elopellolleen yhteistyöhön kans-saan kokemaan iloa tähkäpään ihmeestä (JOH 4:35-36), antoi Hän sille kolme tärkeätä tehtävää:

1. hyvän siemenen kylväminen (2 KOR 9:6,10) 

2. itäneen viljan hoitaminen ja kasvattaminen niiden lahjojen avulla, jotka Henki on kullekin jakanut (1 PIET 4:10; MATT 28: 20; 1 TESS 2:7-8,11-12)

3. siunauksen sateen pyytäminen eli esirukous kaikkien ih-misten pelastumisen puolesta (1 TIM 2:1,3-6; SAK 10:1).

 

 

c) Jyvät kypsyvät elonkorjuuta varten

 

Viljan kasvukaudelle ajoittuu Israelissa useita pienempiä sateita. Kristillisen seurakunnan laajenemisen 2000 vuoden historia on samoin sisältänyt lukuisia virvoittavia paikallisia Hengen kasteluita. Erityisesti Jeesuksen takaisintulon läheisyydessä eläville kristityille kuuluu Raamatun kehotus pyytää Herralta viimeisen herätyk-senHengen kevätsateen, puhkeamista seurakunnan pitkän kasvukauden päätteeksi:

Pyytäkää Herralta sadetta kevätsateen aikana. Herra tekee ukkospilvet ja antaa teille sadekuurot, antaa kasvit jokaisen pellolle (SAK 10:1). Kun Elia rukoili, taivas antoi sateen ja maa tuotti hedelmänsä (JAAK 5:18).

Olkaa siis kärsivällisiä, veljet Herra tuloon asti. Katsokaa, kuinka maamies odottaa maan kallista hedelmää ja on kärsi-vällinen, kunnes maa on saanut syyssateen ja kevätsateen. Olkaa tekin kärsivällisiä, vahvistakaa sydämenne, sillä Herran tulo on lähellä. (JAAK 5:7-8) 

 

Israelilainen maanviljelijä on kärsivällinen sateen tähyäjä. Hän ei korjaa vehnäsatoa ennen kevätsadetta, joka kypsyttää jyvät valmiiksi. Voimakkaana ja lyhytkestoisena se katelee maan huh-tikuun tienoilla ennakoiden elonleikkuun ja kuivan kesäkauden al-kamista. Edellä mainitussa jakees-

sa sana kehottaa meitä saman kaltaiseen kärsivällisyyteen anoes-samme viimeisen herättävän sa-dekuuron lankeamista paikallis-seurakuntamme, sen vaikutuspii-riin kuuluvien ihmisten, esirukous-temme kohteena olevien läheisten ja rakkaan isänmaamme asukkai-den ylle. Harras rukous heidän voittamiseksi Kristukselle on jatku-vasti palava suitsutusuhri Jumalalle (PS 141:2; ILM 8:3-4). Jeesuksen kautta se nousee mieluisana uhrina Isän eteen, joka tahtoo kaikkien ihmisten pelastuvan (HES 18:23; 2 PIET 3:9).

Se on hyvää ja mieluista Jumalalle, meidän pelastajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tun-temaan totuuden (1 TIM 2:3-4).

 

Jeesuksen vertaus väärämieliseltä tuomarilta sitkeästi apua pyytä-västä leskivaimosta rohkaisee meitä valvomaan lannistumatta uskonrukouksessa Hänen tulemukseensa asti (LUUK 18:1-8). Jos maallinen tuomari lopulta taipui auttamaan leskeä saamaan oikeutta, "eikö sitten Jumala hankkisi oikeutta valituilleen, kun nämä yötä päivää huutavat Häntä avukseen". Saamme siten rohkeasti pyytää Jumalalta apua kaikessa ahdingossamme ja Kristuksen sovitustyön ulottumista lähimmäisiimme, jotka Hän on laskenut rukouksiimme. 

Tämä on se rohkea luottamus, joka meillä on Häneenjos me anomme jotakin Hänen tahtonsa mukaan, Hän kuulee meitä. Mitä tahansa anomme, sen me Häneltä saamme, koska pidämme Hänen käskynsä ja teemme sitä, mikä on Hänen mielensä mukaista. Tämä on Hänen käskynsä: meidän tulee uskoa Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toisiamme (1 JOH 3:22-23; 5:14). 

Olkaa kestäviä rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa (KOL 4:2; ROOM 12:12).

Valvokaa kaikessa kestävinä ja rukoilkaa kaikkien pyhien puo-lesta (EFES 6:18). 

 

Myös profeetta Jooel puhuu esikuvallisesti Jumalan viljelysuun-nitelmaan sisältyvästä kahdesta merkityksellisestä Hengen sa-teesta. Olemme saapumassa niistä jälkimmäiseen, hengellisen ke-vätsateen ajanjaksoon. Biblia käyttää siitä ilmaisua "ehtoosade" (engl. the latter rain; hepr. malqôš). Sateen tarkoitus on kyp-syttää Jumalan vilja täyteen kokoonsa sekä määrällisesti (vii-meisten pakanoiden vetäminen pelastuksen arkkiin) että laadulli-sesti (seurakunnan valmistaminen ylösottoon).

Ja te Siionin lapset, iloitkaa ja riemuitkaa Herrassa, tedän Ju-malassanne, sillä Hän vuodattaa teille sateen, syyssateen ja kevätsateen niin kuin ennen. Puimatantereet tulevat jyviä täyteen. (JOOEL 2:23-24)

Vähän aikaa kärsittyänne Hän on teidät valmistava, teitä tuke-va, vahvistava ja lujittava (1 PIET 5:10).

 

Paholaisen yltyvä vihanpito lopun aikana ennen seurakunnan kor-jaamista talteen ei kykene estämään Jumalan työn valmis-tumista. Lukuisat sananpaikat vahvistavat sen ihanan toivon varmuuden, että Hän kaunistaa Kristuksen seurakuntamorsiamen pyhyyteen ja nuhteettomuuteen hääjuhlaa varten:

Hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, vie sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä (FIL 1:6).

Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan, ja säilyköön koko teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne nuhteettoma-na meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen. Hän, joka kutsuu teitä, on uskollinen, ja Hän on sen myös tekevä. (1 TESS 5:23-24)

Hän on myös vahvistava teitä loppuun asti, niin että olet-te nuhteettomia Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä. Ju-mala on uskollinen. (1 KOR 1:8-9)

Kristus rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen puolesta, että Hän sen pyhittäisipuhdistaen sen vedellä pesten, sanan kautta, ja asettaisi eteensä kirkastetun seurakunnan, vailla tahraa ryppyä tai muuta sellaista, pyhän ja nuhteettoman. (EFES 5:25-27)

 

 

 

d) Sateen kääntyminen pois

   

Alussa mainitsemani  lähetyskäsky, jonka Jeesus antoi opetuslap-silleen, sisäsi myös toisen tehtävän: uskoon tulleiden opettamisen. Apostolisen opetuksen merkitys korostuu seurakunnan ylösoton lähestyessä. Paavalin mielestä terveeseen oppiin sisältyy puhe Jumalan kasvattavasta armosta, joka ohjaa kristittyä "hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot sekä elämään siveästi, vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa" (TIT 2: 1,11-13,15). Kristukseen juurtumaton tai Hänen tuntemises-saan alaikäiseksi jäänyt kristitty on altis luopumaan ja eksy-mään pois uskostaan (MATT 13:21; EFES 4:14; 1 TIM 4:1; KOL 2:8). Raamatun mukaan paikallisen seurakunnan kaitsijan (paime-nen) ja tulee tilanteen mukaan joko lempeästi ojentaa (kr. pai-deúō = kasvattaa, opastaa, kurittaa) tai ankarasti nuhdella niitä laumaansa uskottuja Herran omia, jotka ovat "eksyneet pois totuudesta" ja joutuneet "Paholaisen ansaan" (2 TIM 2:18-19,24-25).  

Puhu sitä, mikä sopii terveeseen oppiin. Opetuksesi olkoon puhdasta ja arvokasta (TIT 2:1,7). Saarnaa sanaa, nuhtele, varoita ja kehota kaikin tavoin kärsivällisesti opettaen. Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät kärsi tervettä oppia (2 TIM 4:2-3).

Nuhtele heitä sen vuoksi ankarasti, jotta he tulisivat us-kossaan terveiksi. Puhu tätä, kehota ja nuhtele kaikella arvo-valla. Älköön kukaan halveksiko sinua (TIT 1:13; 2:15).

 

Jumala itse on aina mielenmuutoksen (parannuksen) aikaansaaja lapsissaan, mutta Hän käyttää siihen seurakunnan opetusta ja ohjausta (2 TIM 2:25-26; ILM 3:19; GAL 6:1; JAAK 5:19-20). Sa-nan opetuksen yksi vakava tehtävä on neuvoa yksilöuskovaa ja seurakuntaa valvomaan hengellistä tilaansa sekä varoittaa siitä mahdollisuudesta, että luvatun kevätsateen siunauksen pilvet voivat kääntyä pois (JER 5:23-25). Jos Herran omat kadottavat jumalanpelon antamalla tilaa lihallisuudelle (riitelylle ja himoille; 1 KOR 5:6-13; 2 KOR 11:3; 12:20-21; EFES 4:22-5:7), maailmalli-suudelle (mukautumiselle tai kiintymiselle tähän maailmaan; 1 JOH 2:15; ROOM 12:2) tai harhaopeille (2 KOR 11:4; TIT 3:10; 2 PIET 2:1-2; ILM 3:14-15), on hengellinen kuivuus ja kuolema heille us-kotun peltopalstan kohtalona. Näin murheellisen tilanteen välttä-miseksi Jeesus antoi meille seurakuntakirjeissään voimakkaita ke-hotuksia:

Sinulla on se nimi, että elät, mutta olet kuollut. Herää valvo-maan. (ILM 3:1-2)

Koska olet penseä, Minä oksennan sinut suustani. Sinä sanot, että olet rikas, olet rikastunut etkä tarvitse mitään. Et kuitenkaan tiedä, että köyhä sokea ja alaston. Kaikkia niitä, joita rakastan, Minä nuhtelen ja kuritan. Ahkeroi siis ja tee parannus (ILM 3:16-17,19) 

Se Minulla on sinua vastaan, että olet hylännyt ensimmäisen rakkautesi. Muista siis mistä olet langennut ja tee parannus ja tee niitä ensimmäisiä tekoja. (ILM 2:4-5)

 

Kun Israelin kansa antoi vietellä sydämensä pois Jumalasta, hedelmällinen sadekausi jäi saapumatta. Voimme nähdä siinä surullisen esikuvan paikallisesta seurakunnasta, joka on kadottanut kykynsä rukoilla ja vastaanottaa Jumalan suunnittelemaa siu-nausta: Hengen uudistumista ja "elonkorjuun määräviikkoja" (JER 5: 24).

Jos te rakastatte Herraa, teidän Jumalaanne, ja palvelette Häntä kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne, niin Herra antaa teidän maallenne sateen ajallaan, syyssateen ja kevätsateen. Silloin te saatte korjata viljanne, viininne ja öljynne. Pitäkää huoli siitä, ettei sydämenne antaudu vieteltäväksi, niin että käännytte pois palvelemaan muita jumalia ja kumarratte niitä. Jos palvotte niitä, Herra vihastuu teihin ja sulkee taivaan, niin ettei sadetta tule eikä maa anna satoaan. Painakaa siis nämä Minun sanani mieleenne ja sydämeenne. (5 MOOS 11:13-18)  

 

Kuningas Ahabin hallituskaudella Jumala pidätti sateen kansansa tottelemattomuuden takia. Monta vuotta jatkunut kuivuus ahdisti israelilaisia. He saivat myös nähdä uskonnollisen järjestelmänsä voimattomuuden tilanteen korjaamisessa. Siihen ahdinkoon Juma-la lähetti profeetta Elian nuhtelemaan ja ohjaamaan uppinis-kaista kansaa parannukseen: korjaamaan Herran alttarin ja hylkäämään epäjumalansa (1 KUN 18:21,30-45). Elian rohkean esirukouksen seurauksena Jumalan tuli iskeytyi alas alttarille, mikä lopullisesti palautti jumalanpelon kansan keskelle. Vasta sen jälkeen voimakas sade lankesi Israelin ylle. Jos Elia ilmestyisi meidän aikaamme, hän luultavasti muistuttaisi meitä tähän ta-paan:

Älkää osallistuko pimeyden hedelmättömiin tekoihin, pikem-minkin nuhdelkaa niistä  Katsokaa siis tarkoin kuinka vaellatte: ei niin kuin tyhmät vaan niin kuin viisaat. Käyttäkää aikanne oikein, sillä nämä päivät ovat pahoja. Sen tähden älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto. Älkää juopuko viinistä, vaan täyttykää Hengellä. Ja olkaa toisillenne alamaisia Kristuk-sen pelossa. (EFES 5:11,16-18,21)

Lähestykää Jumalaa, niin Hän lähestyy teitä. Puhdistakaa käten-ne, te syntiset, puhdistakaa sydämenne te kahtaalle häilyvät! (JAAK 4:8)

Teidän on vain pysyttävä uskossa, siihen perustuneina ja siinä lujina, horjahtamatta pois evankeliumin toivosta (KOL 1: 23).

Niin kuin siis olette ottaneet vastaan Kristuksen Jeesuksen, Her-ran, niin vaeltakaa HänessäJuurtukaa Häneenrakentukaa Hänessä ja vahvistukaa uskossa, niin kuin teitä on opetettu. Olkoon kiitoksenne ylivuotava. (KOL 2:6-7)

 

Kuten tämän sivun alussa lähtökohdaksi valittu Markuksen evan-keliumin jae mainitsee, tuottaa maa hedelmän itsestään, ilman että peltomies ymmärtää kasvun mekanismia (MARK 4:26-28). Sanan ja Hengen vaikutus ihmisessä on samanlainen. Se on Ju-malan ihmettä kauttaaltaan. Sanan siemenen vastaanottami-nen uskossa ja päivitäinen Hengen hallintaan antautu-minen on siinä ainoa ihmisen osuus. Työ valmistumisaikatau-luineen on Jumalan käsissä. Sen kuitenkin hengessä näemme, että viimeinen valmistava vaihe - jyvän lopullinen kypsyminen ennen seurakuntaviljan leikkaamista - on käsillä.

 

Olethan, lukijani, mukana Kristuksen seurakunnan "iltavahvuudes-sa"?

 

Alokasajan jälkeisen varusmiespalveluni suoritin esikuntakomppa-nian kirjurin toimistossa. Tehtäviini kuului laatia joka ilta komp-paniamme iltavahvuusluettelo päivystävälle upseerille. Seisoimme kaikki rivissä käytävällä, kun nimet tuossa luettelossa tarkastettiin ennen yön laskeutumista kasarmille. Usein jouduin myös se-lostamaan syyn jonkun varusmiehen lailliselle puuttumiselle vah-vuudesta. Vain kerran tuli eteeni karkaamistapaus: yksi alokas uudesta saapumiserästä ei millään sopeutunut armeijan ilmapiiriin, vaan pakeni yöllä ikkunan kautta omille teilleen. Ylipäällikkömme Jeesus on jo voittanut sodan puolestamme ja kaikki vastusta-jamme on alistettu Hänen valtaansa (1 PIET 3:22). Rakkaudessaan Hän rukoilee Isän valtaistuimen luona, jotta jaksaisimme uskon-kilvoittelussamme pitää kiinni tästä voitostamme loppuun saakka ja olisimme vahvuudessa mukana, kun yösydännä kuuluu huuto:

Sulhanen saapuu! Menkäämme Häntä vastaan! (MATT 25:6)