B6  Yhteys Kristuksessa                                               23.7. 2021

 

 

 

B6.1  Yhteyden perusta

 

Uudestisyntymisessä Henki synnyttää ihmisen Jumalan perhevä-keen (EFES 2:18-19; GAL 4:6-7). Kaikki Jumalan lapset maailmassa muodostavat Kristuksen seurakunnan. Heidän yhteenkuuluvuutensa on niin voimakas, että efesolaiskirje käyttää siitä jopa ilmaisua yk-seys (kreikaksi ἑνότης [henótēs]):

           ● Hengen ykseys (EFES 4:3; the unity of the Spirit) ja

           ● uskon ykseys (EFES 4:13; the unity of the faith).

 

Jeesuksen seuraajia yhdistävät yksi Henki, sama toivo ja kutsumus, yksi Herra, yksi usko, yksi kaste, yksi Jumala ja kaikkien Isä (EFES 4:3-6). Tämä seurakuntayhteys, joka ensimmäisenä helluntaipäivänä vahvistet-tiin taivaasta, on ainutlaatuinen, sillä se hävittää kaikki kielelliset, kan-salliset, sosiaaliset, koulutukselliset ja sukupuoleen perustuvat rajat jä-sentensä välillä:

 

Tkaikki olette uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa. Tässä ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi (GAL 3:26-28).

Yksi on teidän opettajanne, ja te olette kaikki veljiä. Joka teistä on suurin, se olkoon teidän palvelijanne (MATT 23:8,11).

 

Kun Jeesus ennen kuolemaansa rukoili opetuslapsiensa puolesta, oli heidän täydellisen ykseytensä toteutuminen käytännössä eräs Hänen rukousaiheistaan. Jeesuksen sanoista paljastuu kaksi merkittävää totuut-ta:

a) kirkkauden Henki opetuslapsissa on yhteyden aikaansaaja

b) evankeliumin uskottavuus maailmassa perustuu uskovien ykseyteen.  

 

Minä rukoilen heidän puolestaan. Mutta Minä en rukoile ainoastaan heidän puolestaan vaan myös niiden puolesta, jotka heidän sanansa kautta uskovat Minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin Sinä, Isä, olet Minussa ja Minä Sinussa. Rukoilen, että hekin olisivat yhtä meissä, jotta maailma uskoisi Sinun lähettäneen Minut (JOH 17:9,20-21).

 

Sen kirkkauden, jonka Sinä olet antanut Minulle, Minä olen antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä, jotta he olisivat täydellisesti yhtä ja maailma tie-täisi, että Sinä olet lähettänyt Minut (JOH 17:22-23).

 

 

 

B6.2  Rakentuminen rakkaudessa

 

Ulkonaisesti yhteys Kristuksessa ei ole opillis-teoreettista vaan fyysis-käytännöllistä, joka kumpuaa hengen ja mielen muutoksesta. Niinpä Paavali filippiläiskirjeessä piirtää eteemme joitakin mielenlaadun omi-naisuuksia, jotka luovat myönteisen ilmapiirin seurakunnan kokoontu-miselle. Ne ovat myös Hengen työn tavoitteita kaikissa uskovissa. 

 

Jos on jotakin Hengen yhteyttä, tehkää minun iloni täy-delliseksi, niin että olette samaa mieltä, että teillä on sama rakkaus ja olette sopuisat ja yksimieliset. Älkää tehkö mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian vuoksi, vaan pitäkää nöyrästi toista parempana kuin itseänne. Älkää katsoko vain omaa parastanne vaan myös toisten. Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli (FIL 2:1-5).

 

Sanomattakin on selvää, että ratkaisemattomat riidat, käsittelemättömät erimielisyydet, eriseuraisuus ja puoluemieli, vikoileva arvostelu ja oman kunnian tavoittelu vahingoittavat Hengen mielen mukaista rakentumista seurakunnassa. Tällaisten vanhan ihmisen perintönä saamiemme lihalli-suuden muotojen kuolettamista olemme tällä sivustolla käsitelleet laajas-ti. Katso esimerkiksi seuraavia aiheita:            

                                                Pojan vapaiksi lunastamina

                         Pimeyden tekojen pois paneminen

                         Kristuksen tuoksu

                         Pistimet ja kiusaukset

                         Tunteiden säätelyn yksilöllisyys

                         Kristuksen rauha - avain tunteiden säätelyyn  

          

Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja hyväsydämi-siä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa antanut teille anteeksi. Olkaa siis Jumalan seu-raajia niin kuin rakkaat lapset. Vaeltakaa rakkaudessa (EFES 4:32-5:2).

 

Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteenystävällisyy-teennöyryyteenlempeyteen ja pitkämielisyyteen. Kärsi-kää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos jolla-kulla on moitetta toista vastaan. Mutta kaiken tämän lisäk-si pukeutukaa rakkauteen, joka on täydellisyyden side (KOL 3:12-14). 

 

Läheinen ja lämmin keskinäinen yhteys paikallisseurakunnissamme on luonnollista seurausta rakkauden Hengen parantavasta työs-tä meissä jäsenissä, jotka alunperin olimme vihan lapsia (EFES 2:3). Rakkaus on Hengen hedelmä. Seurakunnan opetus yhteisöllisyydestä tukeutuu Raamatun opetukseen uskovan sisäisestä muuttumisesta Kris-tuksen Hengen vaikutuksesta. Voit tutkia aihetta lisää esimerkiksi seu-raavilta sivuiltamme:

                         Hengen hedelmää kantavina aikuisina

                         Sisäinen muuttuminen

                         Valon varusteisiin pukeutuminen

                         Vanhurskauden hedelmä

                         Usko ja tahto

                         Suojamuurin rakentaminen uudelleen

 

Kun Jeesus puhui Pietarille seurakuntansa perustamisesta, Hän ilmoitti olevansa itse sen rakentaja. Saman rakkauden, joka ohjasi Hänen elä-määnsä ja johti lopulta kärsimyskuolemaan, Hän haluaa luoda seura-kuntansa jäseniin vaikuttimeksi kaikessa palvelemistyössä:

 

Ja Minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle Minä rakennan seurakuntani, eivätkä tuonelan portit sitä voita (MATT 16: 18).

Hänessä koko ruumis ... kasvaa ja rakentuu rakkaudes-sa sen voiman mukaan, joka kullakin ruumiinosalla on (EFES 4:16).

 

Kaikki, mitä teette, tapahtukoon rakkaudessa (1 KOR 16:14). Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulla ei olisi rakkautta, en olisi mitään (1 KOR 13:2). Ennen kaikkea ol-koon teidän rakkautenne toisianne kohtaan kestävää, sillä rakkaus peittää syntien paljouden (1 PIET 4:8)

 

Jeesuksen rakkauden täyttämässä yhteisössä vasta uskoontulleet us-kaltavat jakaa ja käsitellä tunnekuormiaan. Siellä pääsee toteutumaan hengelliseen lapsuuteen kuuluva sisäisen paranemisen käynnisty-minen menneisyyden haavoista. Armollisessa seurakuntaperheessä, hoi-tavan opetuksen äärellä Jumala kasvattaa ja vahvistaa lapsiaan myös ottamaan vastuuta valtakuntansa käytännön palvelutehtävistä. (EFES 3: 16-21) 

 

 

 

B6.3  Käytännön palveleminen

 

Seurakunta rakentui ja eli Herran pelossa ja kasvoi Pyhän Hengen rohkaisevasta vaikutuksesta (APT 9:31).

 

Palvelkaa toisianne Jumalan moninaisen armon hyvinä ta-loudenhoitajina sillä armolahjalla, jonka kukin on saanut (1 PIET 4:10). Armolahjoja on erilaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on erilaisia, mutta Herra on sama. Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin yhteiseksi hyödyksi (1 KOR 12:4-7).

 

Jumala asetti seurakuntaan ensinnäkin jotkut apostoleiksi, toiseksi jotkut profeetoiksi ja kolmanneksi jotkut opettajiksi. Sitten Hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja paran-taa, avustaa, johtaa, puhua eri kielillä (1 KOR 12:28).

 

Paitsi sanan kautta Kristuksen Henki rakentaa seurakuntaa myös jaka-miensa lahjojen ja palvelutehtävien välityksellä. Niiden tukemana on jokaisella Jumalan lapsella mahdollisuus kasvaa hengen ja mielen (tunne- ja tahtoelämän sekä ymmärryksen) uudistumisessa ja löytää oma palvelupaikka paikallisseurakuntansa keskellä. Seurakunnan palve-luvirkojen - apostolien, profeettojen, evankelistojen, paimenien ja opet-tajien, jotka usein muodostavat vanhimmiston - toimenkuva apostoli Paavalin mukaan on ...

... tehdä pyhät valmiiksi palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen, kunnes me kaikki saavutamme ykseyden us-kossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, kypsän miehuu-den, Kristuksen täyteyden täysi-ikäisyyden mitan (EFES 4: 11-13; KOL 1:28).

 

Raamatussa on kaksi voimakasta vertauskuvaa siitä, kuinka tärkeä osa kullakin Jeesukseen uskovalla on seurakunnan rakentumisessa ehjäksi kokonaisuudeksi. 

 

 

a) Seurakunta - Kristuksen ruumis

 

Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on yhdessä Hengessä kastettu yhdeksi ruu-miiksija kaikki me olemme saaneet juoda samaa Hen-keäTe olette Kristuksen ruumis ja jokainen osaltanne Hä-nen jäseniään (1 KOR 12:13,27).

 

Hän on ruumiin, seurakunnan, pää (KOL 1:18). Silloin ... noudatamme totuutta rakkaudessa ja kaikin tavoin kasvamme Häneen, joka on pää, Kristus (EFES 4:15).

 

Fyysisessä ihmiskehossa jokainen elin ja ruumiinjäsen on välttämätön hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Pään aivot ohjaavat ja koordinoivat koko elimistöä selkäytimen ja siitä haarautuvien hermojen kautta. "Jumala on asettanut Kristuksen pääksi seurakunnalle, joka on Hänen ruumiinsa" ja joka "yhteen liittyneenä ja koossa pysyen jo-kaisen jänteensä avulla, kasvaa ja rakentuu rakkaudessa sen voiman mukaan, joka kullakin ruumiinosalla on" (EFES 1:22; 4:16).

 

Jotta kristusruumiin käytännön elämä toimisi järjestäytyneesti, on kunkin paikallisseurakunnan vanhimmistolle uskottu keskeinen tehtävä. Sen tulee huolehtia kasvua tukevasta ja terveen seurakuntamallin sisältä-västä opetuksesta. Toisaalta sen tulee havaita Jumalan antamat lahjat seurakuntansa jäsenissä, rohkaista ja antaa tilaa niiden harjoittamiseen sekä siunaten asettaa kukin "ruumiinjäsen" palvelupaikalleen (APT 6:3-7; 20: 17,28,32; 2 TIM 4:2,5; TIIT 1:9; 2:1).

   

 

b) Seurakunta - Jumalan asumus

 

Hänessä tekin rakennutte yhdessä muiden kanssa Jumalan asumukseksi Hengessä (EFES 2:22). Rakentukaa itse-kin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi (1 PIET 2:5). Kris-tus on uskollinen Poikana, Hänen huoneensa haltijana; ja Hä-nen huoneensa olemme me (HEPR 3:6).

 

Te olette ... apostolien ja profeettojen perustukselle raken-nettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus. Hänessä koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Her-rassa (EFES 2:19-21).

 

Seurakunta on myös Jumalan ilmestymisen paikka, Hänen asu-muksensa Hengessä. Jopa kahden tai kolmen "elävän kiven" kokoontu-misessa Jeesuksen nimessä on Hän läsnä heidän keskellään (MATT 18:20). Näissä hetkissä Jumala haluaa "antaa Hengen ilmetä itse kus-sakin yhteiseksi hyödyksi" (1 KOR 12:7). Kun Raamattu rohkaisee meitä virittämään palavaksi (käyttökuntoon) Jumalan antaman armo-lahjan, se tekee sen muistuttamalla Hengen kolmiosaisesta perus-varustuksesta, jonka jo olemme saaneet:

voimastarakkaudesta ja terveestä ymmärryksestä (2 TIM 1:6-7). 

Tämän potentiaalin jokainen uskova tuo mukanaan liityttyään uskon kautta eläväksi kiveksi Jumalan asumukseen, seurakuntaan. Jos Jeesuksen lahjoittama varustus - voima, rakkaus ja terve ymmärrys - saa vahvistua meissä tasapainoisesti, koituvat Hänen antamansa armolahjat ja palvelutehtävätkin parhaiten yhteiseksi hyödyksi. Seurakunta - Jumalan asumus Hengessä - valmistuu lopullisesti, kun sen kulmakivi, itse Kristus Jeesus, asetetaan paikoilleen Herran päivän alussa (EFES 2:20-22; 1 PIET 2:5-7; APT 4:11).    

 

 

 

B6.4  Hengen perusvarustus

 

Tutkitaanpa vielä sanamerkitysten avulla tarkemmin tuota Hengen lah-joittamaa kolmiosaista varustusta, jonka pohjalta armolahjamme Paa-valin mukaan kumpuavat:

 

Älä lyö laimin armolahjaa, joka sinulla on ja joka sinulle annettiin profetian kautta, kun vanhimmat panivat kätensä si-nun päällesi (1 TIM 4:14).

Muistutan sinua virittämään palavaksi Jumalan armolahjan, jonka sait, kun panin käteni sinun päällesi. Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä vaan voimanrakkau-den  ja terveen ymmärryksen  hengen (2 TIM 1:6-7).

 

Älä siis häpeä todistusta Herrastamme, vaan kärsi kanssani vaivaa evankeliumin tähden sen mukaan kuin Jumala antaa voimaa (2 TIM 1:8)

 

 

Voima

Kaikki alkoi kohdallamme siitä, kun sanoma rististä osoitti meille tien voimaan. Evankeliumin vastaanottaminen yhdisti meidät Jeesukseen, joka on Jumalan voima (dýnamis theos; 1 KOR 1:18,24; LUUK 9:23; GAL 5:24-25; ROOM 1:16; 6:8). Erityisesti Jeesus on voimallinen (dy-natéō; 2 KOR 13:3) omissaan. Henkensä kautta Hän vahvistaa sisäistä ihmistämme voimassa (dýnamis; EFES 3:16) ja voimalla (dyna-moō; KOL 1:11), jotta olisimme kestäviä ja pitkämielisiä Hänen tahtonsa toteuttamisessa. Hän on kykenevä (dýnamai; APT 20:28,32) rakenta-maan meitä ja meidän kauttamme seurakuntaansa. Voimakkaasti (en dynámei; KOL 1:29; 2 TESS 1:11) Jeesus vaikuttaa meissä kaiken halun hyvään ja vaivan näkemiseen. Todistamista ja palvelemista varten Hän haluaa pukea ja voidella seuraajansa voimalla (dýnamis; LUUK 24:49; APT 1:8; 4:33; EFES 3:7,20; 2 KOR 12:9) korkeudesta. Voimansa (dý-namis; EFES 3:7) vaikutuksesta Hän sitten varustaa lahjoilla ja kyvyillä (armoituksella) eri palvelutehtäviin kutsumansa uskovat. Joillekin Jeesus on uskonut armolahjan tehdä voimatekoja (dýnamis; 1 KOR 12:10; 2 KOR 12:12; ROOM 15:19; GAL 3:5; APT 8:13; HEPR 2:4), toisille sai-raiden parantamisen lahjat; jotkut Hän kutsuu rakentamaan seurakuntaa profetoimisen, kielten selittämisen, tiedon sanojen tai viisauden sanojen lahjan avulla (1 KOR 12:7-11; MARK 16:17-18; APT 3:6-8). Kun seura-kunta viimein rakentuu valmiiksi, se varjeltuu Jumalan voimasta (dý-namis theos; 1 PIET 1:5; 1 KOR 6:14) uskon kautta lopulliseen pelas-tukseen Jeesuksen saapuessa. Ei ole siis olemassa mitään hengellisen elämän osa-aluetta, minne tuon ihmeellisen Hengen voiman rakentava vaikutus ei ulottuisi.

 

 

Rakkaus

Sisäinen vahvistumisemme ei olisi mahdollista ilman Jumalan rakkau-den parantavaa vaikutusta. Niinpä evankeliumin vastaanottamisen ja uudestisyntymisen yhteydessä myös Jumalan agape-rakkauden sie-men istutettiin sydämiimme Pyhän Hengen kautta (ROOM 5:5). Toisaalta ilman rakkautta olisimme hyödyttömiä seurakunnan palvelu-tehtävissä, vaikka omistaisimme vuoria siirtävän uskon ja voimatekojen armolahjan (1 KOR 13:2-3). Agape-rakkauden ominaisuuksia ja mer-kitystä sisäisen uudistumisen ja seurakunnan rakentumisen kannalta se-kä Hengen hedelmänä olemme tutkineet mm. seuraavilla sivuilla:

                       Isän rakastaminen lapsina

                       Hengen hedelmää kantavina aikuisina

                       Suojamuurin rakentaminen uudelleen

     

 

Terve ymmärrys

Jeesus haluaa oppilaittensa uudistuvan paitsi hengen myös mielen ja ymmärryksen osalta (ROOM 12:2; 1 KOR 14:20; EFES 4:22-24; 5:17; KOL 1:9). Sen vuoksi Paavali rohkaistessaan Timoteusta armolahjan vi-rittämisessä muistuttaa häntä (ja samalla meitä) Jumalan lahjoitta-masta terveen ymmärryksen (kreik. sōfronismos; engl. sound mind; 2 TIM 1:7hengestä. Voiman ja rakkauden ohella on terve sanan ymmärtäminen tärkeä varustus seurakunnan kaikissa palvelutehtävissä, armolahjojen käyttämisessä ja käytännön yhteyden hoitamisessa.

 

Mitä sanapari "terve ymmärrys" tässä yhteydessä tarkoittaa? Parhaiten käsitteen merkitystä kuvaa vastaava adjektiivi sōfrōn, joka voidaan kään-tää sanoilla järkeväymmärtäväinenmaltillinenitsensä hillitse-väkurinalainensäädyllinen ja siveäSōfrōn (sōs = terve; frēn = mieli) ilmaisee siis Hengen hedelmänä kypsyvää tasapainoista mielen-laatua ja pyhityselämää uskovassa. RK 2012-käännöksessä löydämme sanan esimerkiksi seuraavissa kohdissa: LUUK 8:35 ("täydessä ymmär-ryksessä"), ROOM 12:3 ("kohtuullisesti"), 2 KOR 5:13 ("maltamme mie-lemme"), 1 PIET 4:7 ("ymmärtäväisiä"), 1 TIM 2:15 ("siveästi"), 1 TIM 3:2 ("maltillinen"). Ne kertovat, että mielen uudistumisessa Hengen työ johtaa uskovan ajattelemaan itsestä kohtuullisesti, sen uskon, voiman ja armon määrän mukaan, jonka Jumala on hänelle antanut (ROOM 12:3; 1 PIET 4:11; EFES 4:7,16; 2 TIM 1:8; 1 KOR 3:5; MATT 25:15).

 

Sinä, Jumalan ihminen, ... Tavoittele vanhurskautta, juma-lisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä ja sävyisyyt-tä (1 TIM 6:11).

 

Paavali oli omin silmin saanut nähdä, kuinka nuori Timoteus oli löytänyt ensimmäisen palvelupaikkansa kristusruumiissa: avustamisen armo-lahjan hoitamisen Paavalin lähetysmatkoilla (APT 16:1-3; FIL 2:19-23; 1 KOR 12:28). Tehtävä opetti Timoteukselle kurinalaisuutta, kärsivällisyyt-tä ja uskollisuutta (1 KOR 4:17; 2 TIM 3:10). Terve ymmärrys Jumalan tahdosta sekä oman kutsumuksen että vaelluksen pyhyyden suhteen ohjasi Timoteusta myöhemmin kantamaan hedelmää myös Efeson seu-rakunnan paimenena (1 TIM 4:6; 2 TIM 3:14-17; 4:2). Sinne Paavali vähän ennen kuolemaansa lähetti viimeisen kannustavan kirjeensä vuonna 66. Jakeen 2 TIM 1:7 tarkoitus oli rohkaista Timoteusta ja kir-jeen lukijoina meitä kaikkia näkemään oikein rikkautemme Kristuksessa:

 

Itseämme vähättelevän arkuuden (kreik. deilia myös "pelku-ruus") hengen sijaan meille on annettu varustus Jumalan voi-massa, keskinäisessä rakkaudessa ja ymmärryksessä .

 

Tämä Kristuksen Hengen aikaansaama varustus on tarkoitettu kasva-maan kussakin uskovassa tasapaiseksi kokonaisuudeksi, jotta seurakun-nan rakentuminen käytännön palvelutehtävien ja armolahjojen kautta olisi tervettä ja optimaalista.

Hänessä koko ruumis, yhteen liittyneenä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa ja rakentuu rakkaudes-sa sen voiman mukaan, joka kullakin ruumiinosalla on (EFES 4:16).

 

Seurakunnan historiasta - alkuseurakunnan ajasta nykypäivään saakka - olemme kuitenkin suruksemme havainneet, kuinka kristittyjen lihalli-suuden ruokkima epäsymmetrinen ajattelu tässä asiassa on ollut yhtenä syynä keskinäisen käytännön yhteyden häiriintymiseen paikallistasolla. 

   

 

 

B6.5  Yhteyden nakertaja

 

Lopuksi on syytä tarkastella, millaisen menetyksen käytännön yhteydelle voi aiheuttaa se, että voiman, rakkauden ja terveen ymmärryksen ta-sapainon välttämättömyyttä ei ymmärretä oikein. Muista syistä johtuvia seurakunnan jäsenten välisen yhteydenpidon häiriöitä kirjasimme jo edellisellä sivulla aiheen Kristuksen tuoksu  yhteydessä.

 

Tämän sivuston kirjoittaja on lyhyen elämänsä aikana todennut useita murheellisia tilanteita, joissa keskinäinen rakkaus ei ole riittänyt pitä-mään koossa paikallista seurakuntaa, vaan yksipuolisuus on sokaissut mielet. Sen seurauksena Kristuksen voiman ilmenemistä painottavat seurakunnan jäsenet ja terveen ymmärryksen merkitystä tähdentävät jäsenet ovat vetäytyneet erilleen toisistaan. Edelliset haluavat pitää kes-keisesti esillä armolahjoja ja voimavaikutuksia koskevaa evankeliumia; heille Hengen voiman kokeminen ihmeineen ylistyksen ilmapiirissä on tärkeätä seurakunnan kokoontumisissa (APT 4:30-31). Jälkimmäiset taas korostavat uskovan vanhurskaan vaelluksen merkitystä ja henkilökoh-taista ristin kantamista; he arvostavat sanan opetusta lunastuksesta, Kristuksen mielenlaadusta, Hengen hedelmistä ja pyhityksestä (HEPR 12:14).

 

Raamatun ilmoituksessa eivät näkyvät Hengen voimavaikutukset ja sisäi-set Hengen hedelmät uskovassa ole tällä tavalla toisiaan pois sulkevia. Yhteisön ja yksilön kokemuspuolessakin ne kuuluvat aina yhteen - Jumalan armon määräämässä tasapainossa (sivu B3.1 Kaksi Hengen vaikutusaluetta uskovassa). Kristuksen ihmeellinen voima, keskinäi-nen rakkaus ja terve ymmärrys Hänen mielenlaatunsa mukaisesta vaelluksesta kuuluvat perusvarustuksena kristusruumiin kaikille jäsenille (2 TIM 1:7). Sen vuoksi olisikin mitä rakentavinta, jos herättävä ja sytyttävä uskonhenkinen julistus, armolahjapalvelu ja seurakuntaa ravit-seva raamatun kokonaisopetus mahtuisivat aina samaan tilaisuuteen. Silloin kaikki erilaiset Hengen lahjat - ilmoitukset ja vaikutukset - eri palvelutehtävissä koituisivat parhaiten koko paikallisen seurakunnan hyö-dyksi. Ne on tarkoitettu palvelemaan seurakunnan rakentumista mahdol-lisimman monipuolisesti:

 

Armolahjoja .. palvelutehtäviä .. voimavaikutuksia on erilaisia, mutta Jumala, joka kaiken kaikissa vaikuttaa on sama. Hän antaa Hengen ilmetä yhteiseksi hyödyksi (1 KOR 12:4-7).

 

Jumala asetti seurakuntaan ensinnäkin jotkut apostoleiksi, toiseksi jotkut profeetoiksi ja kolmanneksi jotkut opettajiksi. Sitten Hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa, avustaa, johtaa, puhua eri kielillä (1 KOR 12:28).

 

Nyt Jumala on asettanut jokaisen näistä jäsenistä ruumiiseen niin kuin on tahtonut. Nytpä onkin monta jäsentä mutta yksi ruumis. Te olette Kristuksen ruumis ja jokainen osaltanne Hänen jäseniään (1 KOR 12:18,20,27). Hänessä koko ruumis, yhteen liittyneenä ja koossa pysyen jokaisen jänteen-sä avulla, kasvaa ja rakentuu rakkaudessa sen voiman mu-kaan, joka kullakin ruumiinosalla on (EFES 4:16).

         

Lähteminen pois seurakuntayhteydestä vain edellä kuvatun kaltaisen opillisen painotuseron vuoksi on tuskin koskaan Herran tahdon mukaista. Voimatekojen, sairaiden parantamisen tai profetoimisen lahjan ympärille perustettava uusi hengellinen yhteisö, joka saa jäsenensä olemassa olevista paikallisseurakunnista, on harvoin Jumalan suunnittelema. Toi-saalta ymmärtämättömyyden tai lihallisuuden vaikutuksen alaisena toimii myös sellainen vanhimmisto, joka ei yhteisössään anna tilaa Herran asettamille palveluviroille tai armolahjojen ja Hengen voimavaikutusten ilmenemiselle yhteiseksi rakennukseksi. Hengen tukahduttaminen yhtä hyvin kuin käyttäminen omien päämäärien toteuttamiseen on aina kris-tusruumiin yhteisen hyödyn ja koheesion nakertamista.

 

Jeesuksen piskuisen opetuslapsijoukon pirstaloituminen entistäkin pie-nemmiksi uskonyhteisöiksi viime vuosikymmeninä ei ole johtanut herä-tykseen ja uskovien määrän kasvamiseen (APT 2:46-47). Kehitys on onneksi kääntymässä päinvastaiseen suuntaan: yhteyteen. Lopun ajan ahdingossa turhien raja-aitojen kaatuminen tulee edelleen vahvistu-maan, mikä on myös Herramme esirukouksen ja toiveen mukaista:

 

Minä en rukoile ainoastaan heidän puolestaan vaan myös niiden puolesta, jotka heidän sanojensa kautta uskovat Minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin Sinä, Isä, olet Minussa ja Minä Sinussa. ... jotta he olisivat täydellisesti yhtä ja maailma tietäisi, että Sinä olet lähettänyt Minut ja rakastanut heitä, niin kuin Sinä olet rakastanut Minua (JOH 17:20-23). 

 

Niin kuin Minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toi-sianne. Siitä kaikki tuntevat teidät Minun opetuslapsikseni, että teillä on keskinäinen rakkaus (JOH 13:34-35).

... teidän uskonne kasvaa runsaasti ja rakkautenne toisianne kohtaan lisääntyy teissä kaikissa (2 TESS 1:3).

 

Kaikki Jumalan antamat lahjat, kyvyt ja palvelutehtävät on siis tarkoi-tettu rakentamaan mahdollimman monipuolisesti kristusruumista, joka yksimielisenä (ristiriidat keskustellen sopineena) ylistää meidän Her-ramme Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää (ROOM 14:19; 15:1-2,5-7; 1 PIET 3:8; FIL 2:2-5). Varsin havainnollisesti Raamattu torjuu kaik-ki erilaiseen armoitukseen (tehtävään ja lahjoihin) perustuvat virhe-päätelmät kuulumattomuudesta ja tarpeettomuudesta Kristuksen ruu-miin palvelemiseen yhdessä (1 KOR 12:14-27; 14:26-33). Lihalliset mieltymykset ja käsittelemättömät painotuserot voima-rakkaus-terve ymmärrys-varustuksen suhteen saattavat seurakunnan keskellä johtaa eripuraisuuteen, puoluemieleen ja lopulta kokoontumisyhteyden särky-miseen (1 KOR 3:3-5; 11:18-19; APT 20:28-31).

 

Pyrkimys erillisyyteen (muun kuin selvän harhaisen opetuksen takia) on pimeyden Ruhtinaan mielen mukaista.

 

Pastori ja kirjailija Vilho Rantanen käytti puheissaan usein vertausta muuttolinnuista, kun hän opetti seurakunnan valmistautumista Kotiin lähtöä varten. Niin kuin linnut syksyllä etsiytyvät suuriksi muuttoparviksi, samoin Kristuksen seurakunta yhä läheisemmin identifioituu yhdeksi laumaksi Jeesuksen tulon aattona. Ahdistuksen ajan viimeisessä ly-hyessä herätyksessä, kun eloa on paljon korjattavaksi, opilliset paino-tuserot menettävät merkityksensä. Seurakunta keskittyy olennaiseen: Jeesuksen sovitustyöstä todistamiseen ja tähän maailmaan pettyneiden auttamiseen. Silloin "on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä pelastuu" (APT 2:21).

 

Vuonna 1947 engl. Smith Wigglesworthille annettiin rohkaiseva profetia tästä viimeisestä herätyksestä. Se on seuraus "kahden aallon interferenssistä" (yhteisvaikutuksesta) Kristuksen ruumiissa: Kun Pyhä Henki saa yhdistää Hengen lahjoja ja voimavaikutuksia korostavan ka-rismaattisen aallon toiseen Jumalan sanan opettamista, ristin kantamista ja pyhitystä painottavaan aaltoon, seurakunta uudistuu ja ennen kokematon herätys puhkeaa lyhyeksi ajaksi ennen Jeesuksen takai-sintuloa. Aiheesta lisää sivulla Kevätsade.