Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut Minulle, Minä olen antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä – Minä heissä ja sinä Minussa (JOH 17:22-23). Minä rukoilen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, … valaisisi teidän sydämenne silmät, jotta tietäisitte, … miten suuri on Hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään (EFES 1:17-18).

Ja kun he olivat rukoilleet, vavahteli paikka, jossa he olivat koolla, ja he kaikki täyttyivät Pyhällä Hengellä ja puhuivat rohkeasti Jumalan sanaa (APT 4:31). Jos teitä pilkataan Kristuksen nimen tähden, olette autuaita, sillä kirkkauden ja Jumalan Henki lepää päällänne (1 PIET 4:14).

Sana kirkkaus (kreik. dóksa = kirkkaus, loisto, valo, kunnia) kuvaa Raamatussa Jumalan olemusta. Häntä kutsutaan kirkkauden Isäk-si, Hänen Poikaansa kirkkauden Herraksi ja Hänen Henkeään kirk-kauden Hengeksi.¹⁾ Jumala on aina halunnut laskea kirkkauttaan ihmisten tasolle, ja sivulla A3 jo tutkimme, kuinka monimuotoisesti tuo kirkkaus säteili Kristuksessa juutalaisten keskellä. Kuten yllä olevasta sanankohdasta luemme, antoi Jeesus ennen astumistaan kärsimys-kirkkauteen ja taivaalliseen kirkkauteen lupauksen, jonka mukaan Hän siirtää osuuden Isältä saamastaan kirkkaudesta opetuslapsilleen. Hän tekikin sen lahjoittamalla kirkkauden Henkeään oppilaisiinsa ainakin kahdessa erillisessä vaiheessa.²⁾ Niissä opetuslasten tyhjät lamput täy-tettiin pyhällä öljyllä, joka voiteli heidät Kristuksen voimalla ja viisaudella sekä Hänen kyvyllään rakastaa ja kärsiä. Sama voitelu ja voima on tarkoitettu kaikille Herran kutsumille kristusruumiin jäsenille:

Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen ymmärryksen hengen (2 TIM 1:7). Kutsu-tuille … Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus (1 KOR 1:24).

Sillä teille tämä lupaus kuuluu ja teidän lapsillenne ja kaikille, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu (APT 2:39). Niin kuin Kris-tuksen kärsimykset tulevat runsaina osaksemme, samoin tulee Kris-tuksen kautta runsaana osaksemme myös lohdutus ^a) (2 KOR 1:5).

Hengen voiman (kreik. δύναμις, [dýnamis] = voima, valta, väke-vyys) vaikutukset kristityssä ilmenevät hyvin monella ja yksilöllisellä tavalla. Voimavaikutukset voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, edistävätkö ne Jumalan työtä

      (1)  uskovassa itsessään vai

      (2)  uskovan välityksellä.

Tarkastelemme tällaista ryhmittelyä seuraavassa kolmen todistuksen kautta: a) VT:n, b) Jeesuksen ja c) apostolien opetuksen valossa.

a)   Daavidin ja Simsonin voitelun ero

(1) Samuel otti öljysarven ja voiteli Daavidin hänen veljiensä keskellä. Silloin Herran Henki tuli Daavidiin ja vaikutti hänessä siitä päi-västä alkaen (1 SAM 16:13). Olen löytänyt palvelijani Daavidin. Olen voidellut pyhällä öljylläni hänet, jota käteni lujasti tukee ja jota käsivarteni vahvistaa (PS 89:21-22).

Siitä päivästä lähtien, kun Samuel voiteli Daavidin, alkoi Jumalan Henki valmistaa nuorukaista Israelin kuninkaan tehtävää varten. Se oli pitkä sisäisen kasvun tie lammaspaimenesta valtakunnan johtajaksi ja kuningas Saulin aseenkantajasta sotapäälliköksi.³⁾ Hengen voima vah-visti Daavidia jatkuvasti päivä päivältä yhä voimallisemmin. Voite-lemispäivästä alkaen ”yhä edelleen” (kuten PR 38 kääntää) merkitsee kirjaimellisesti ”ylöspäin”, joten voitelu jäi ilmeisen pysyväksi ja kas-vavaksi kokemukseksi Daavidin sisäiseen olemukseen. Niinpä hän eräässä elämänsä vaikeimmassa kriisissä joutui hädissään pyytämään:

Jumala, … uudista vahvaksi henki minun sisimmässäni. … äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi (PS 51:13).

(2) Nainen synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Simson. Poika kasvoi, ja Herra siunasi häntä. Herran Henki alkoi ajaa häntä tekoi-hin hänen asuessaan Mahane-Danissa, Sorean ja Estaolin välillä (TUOM 13:24-25; PR 1992).

Huomaatko, kuinka Hengen voima Simsonissa ilmeni eri tavalla kuin Daavidissa. PR 38 ja RK 12 ilmaisevat jakeen 25 muodossa: ”Herran Henki alkoi vaikuttaa hänessä”. Yllä mainittu PR 92 kään-nös ”Herran Henki alkoi ajaa häntä tekoihin” on tällä kertaa osu-vampi, sillä hepreankielessä Hengen vaikutus tuossa jakeessa merkitsee sanatarkasti ”sysätä” tai ”panna liikkeelle”. Raamattu mainitsee tämän jälkeen kolme kertaa, kuinka Henki tuli Simsonin päälle: ”And the Spirit of the Lord came upon him”  (KJV 72).⁴⁾ Vaikka Hengen saapumisesta Simsonin ylle näissä jakeissa käytetään samaa verbiä kuin edellä Daavidin kohdalla (1 SAM 16:13), muistuttaa mm. prof. Stanley Horton Hengen vaikutuksen erilaisuuden käyvän ilmi sekä preposi-tioerossa että miesten kokemuserossa. Jälkimmäistä eroavuutta hän kuvailee seuraavasti:

"Henki tuli Simsonin ylle. Hänen kokemuksensa oli väliaikai-nen ja ajoittainen. Juuri kun Simson tarvitsi voimaa, Henki vaikutti väkevästi. Simsonin ei ollut pakko tehdä mitään vastoin tahtoaan. Hänen kykynsä olivat hänen hallinnassaan ja hän yksinkertaisesti antoi myöden Hengen mahtavalle voimalle, jota hän oli tottunut odottamaan. Joka kerta kun hän otti uskon askeleen ja odotti Jumalan Hengen liikkuvan kanssaan, hän ei ollut pettynyt. Jokaisessa kolmessa tapauksessa Simsonin voiman salaisuus oli hänen yhteistyönsä Hengen kanssa.

Daavidiin Henki tuli ilman ulkonaista reaktiota tai merkkiä. Mahtava aalto täytti Daavidin sisäisen olemuksen ja aloitti yliluonnollisen val-mistelutyönsä johtamistehtävää varten, jonka Jumala oli hänelle antava. Mutta kokemus ei päättynyt muutaman minuutin jälkeen. Seuraavana päivänä tuo sisäinen Hengen aalto oli yhä läsnä. Hengen kautta Daavid tuli tietoiseksi Jumalan läsnäolosta”. ^b)

Näiden kahden VT:n esikuvallisen Jumalan miehen voiteluissa näemme selvästi kirkkauden Hengen kaksi erilaista toiminta-aluetta: sisäisen ih-misen vahvistamisen (Daavidissa) ja Jumalan valtakunnan näky-vän manifestaation (Simsonin kautta). Edelliseen kätkeytyy lupaus Hengen hedelmistä ja sisäisestä muuttumisesta, jälkimmäiseen Hengen lahjoista, kyvyistä ja yliluonnollisista voimavaikutuksista.

b)   Jeesuksen lupaus

(1)  Jeesus huusi: ”Joka uskoo Minuun, … hänen sisimmästään juokse-vat elävän veden virrat”. Tämän Hän sanoi Hengestä, jonka Häneen uskovat tulisivat saamaan (JOH 7:38-39). ”Minä rukoilen Isää, ja Hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, Totuuden Hengen … Hän pysyy teidän luonanne ja on teissä. Totuuden Henki johdattaa teidät kaikkeen totuuteen. Hän kirkastaa Minut, sillä Hän ottaa Minun omastani ja ilmoit-taa teille. Puolustaja, Pyhä Henki … opettaa teille kaiken ja muis-tuttaa teitä kaikesta, mitä Minä olen teille sanonut” (JOH 14:16-17,26; 16:13-14). Jeesus puhalsi heitä kohti ja sanoi heille: ”Ottakaa vas-taan Pyhä Henki” (JOH 20:22).

Jeesuksen lupaama ja Isän lähettämä Pyhä Henki asuu ja vaikuttaa jatkuvasti uskovassa. Ensi töikseen Hänen ylösnousemusvoimansa – sama, joka herätti Jeesuksen kuolleista - siirtää Jeesukseen uskovan kuoleman tilasta uuteen elämään.⁵⁾ Sen jälkeen tuo voimakas Puolustaja (kreik. παράκλητος, [paráklētos] = avuksi kutsuttu, puolustaja, auttaja, lohduttaja, rohkaisija) toimii nimensä mukaisesti Herran seuraajan puo-lustajana (esim. vakuuttaen lapsioikeutta ⁶⁾), auttajana (esim. johdat-taen ja rukoillen ⁷⁾), lohduttajana ja rohkaisijana (esim. hoitamalla mieltä ⁸⁾) sekä voittovoimana kiusauksissa ⁹⁾. Toisaalta Jeesuksen sanojen mukaan Henki kirkastaa uskovalle Herraa ja opettaa tunte-maan totuus (esim. Jumalasta, uskovasta itsestä, lunastuksesta, maail-masta, ristin kantamisesta, Hengessä vaeltamisesta ¹⁰⁾). Yllä olevissa jakeissa painotus on siinä, kuinka eri tavoin

kirkkauden Henki neuvoo, hoitaa ja uudistaa voimallaan yksilöuskovan sisäistä ihmistä valmistaen häntä kantamaan hyvää hedelmää ¹¹⁾  (Vrt. Daavidin voitelu).     

(2) Kun Puolustaja tulee, … Totuuden Henki, joka lähtee Isän luota, todistaa Minusta. Myös te todistatte. Kun Hän tu-lee, Hän osoittaa maailmalle todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion (JOH 15:26-27; 16:8). Parannusta syntien anteeksi antamiseksi on saarnattava Hänen nimessään kaikille kansoille. Te olette tämän todistajat. Ja Minä lähetän teille sen, minkä Minun Isäni on luvannut. Mutta pysykää te tässä kaupungissa, kunnes teidät puetaan voi-malla korkeudesta (LUUK 24:47-49). … teidät kastetaan Pyhässä Hengessä pian näiden päivien jälkeen. Te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teidän päällenne, ja te tulette olemaan Minun to-distajani … aina maan ääriin saakka (APT 1:5,8).

Tässä Jeesus ei opeta niinkään Hengestä, joka rakentaa ja hoitaa uskovaa sisäisesti. Sen sijaan Hän lupaa varustaa omansa sellai-sella käytännöllisellä voimavaralla, että Jumalan valtakunnan levit-täminen maailman kaikille kansoille olisi mahdollista. 

Todistamistehtävää ja kristusruumiin palvelemista varten kaikkien aikojen opetuslapset puetaan, kastetaan ja täyte-tään mahtavan Hengen voimalla armolahjoineen (vrt. Simsonin voitelu).

Esimerkkiä näyttäen myös Jeesus itse antautui voideltavaksi Pyhällä Hengellä ja voimalla.¹²⁾

c)   Apostolien opetus

(1) Rukoilen, että Jumala Henkensä kautta, suuren kirkkautensa mukaisesti, antaisi teidän sisäisen ihmisenne vahvistua voimas-sa niin, että Kristus asuisi uskon kautta teidän sydämissänne (EFES 3:16-17). Hän on myös vahvistava teitä loppuun asti, niin että olette nuhteettomia Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä (1 KOR 1:8).

Jumalan lasten sisäisen ihmisen vahvistuminen Hengen kautta oli myös apostolien rukousten ja opetusten aiheena. Hyvin laajasti he kirjeissään käsittelevät niitä ihmeellisiä seurauksia, jotka Kristuksen kirkkaus saa uskovassa aikaan hengen ja mielen uudistumisena ¹³⁾, Kristuksen mielenlaadun mukaisen Hengen hedelmän kypsymi-senä ¹⁴⁾, sisäisenä muuttumisena Kristuksen kaltaisuutta koh-ti ¹⁵⁾ ja varjeltumisena lopulta ylösnousemukseen ¹⁶⁾. Sisäinen uudis-tuminen Kristuksessa on sivujen Valon hedelmä  ja Herran temppelin valo  erityisteemana.

(2) Seurakunta rakentui ja eli Herran pelossa ja kasvoi Pyhän Hengen rohkaisevasta (παράκλησις, [paraklēsis] = kehotus, lohdutus, rohkaisu) vaikutuksesta (APT 9:31).

En näet rohkene puhua mistään muusta kuin siitä, mitä Kristus, saattaakseen pakanat kuuliaisiksi, on minun kauttani vaikuttanut sanalla ja teoilla, tunnustekojen ja ihmeiden voimalla, Jumalan Hengen voimalla niin, että minä … olen saattanut päätökseen Kristuksen evankeliumin julistamisen (ROOM 15:18-19).

Yksilöiden sisäisen parantamisen ja vahvistamisen ohella Jumalan Hen-gen väkevä voima vaikuttaa siis uskovien kautta näkyvästi seu-rakunnassa ja käytännön evankelioimistyössä. Monin lahjoin ja kyvyin Henki varustaa uskovaa Kristuksen seurakuntaruumiin rakenta-mista varten ¹⁷⁾ sekä olemaan Herran todistaja sanoin, teoin ja henki-lökohtaisin uhrauksin ¹⁸⁾.

Kirkkauden voimaa, josta uskova on osallinen, kuvataan Raamatussa ”suunnattoman suureksi”, ”äärettömän (ylenpalttisen) suureksi” ja ”vä-keväksi”.¹⁹⁾ Jumalan tahto on, että Henki saisi pukea, täyttää, voi-della ja hallita uskovaa jatkuvasti eli vaikuttaa uskovassa ja hänen kauttaan esteettömästi Jumalan suunnitelman mukaan.²⁰⁾ Vaikka Jumala voi "tehdä monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa" , liittyy voiman ilmenemisen määrään yksilöuskovan palvelutyössä aina kuitenkin sanan itsensä asettamia reunaehtoja. Reunaehdot johtuvat siitä, että Herran lampun ”energia” on kätketty hauraaseen ja heikkoon savias-tiaan. Jumala ottaa sisäisen rakenteemme huomioon, kun Hän suun-nittelee suuren voimansa ilmaisemista kauttamme. Koska näiden ra-joitusten ymmärtäminen luo terveen asennoitumisen Jumalan voiman etsimiseen, luetteloimme niistä seuraavassa muutamia. Teemme sen siitäkin huolimatta, että ajatus kristityn kokonaisvaltaisesta kasvusta ja rajallisuudesta Jumalan armon välittämisessä poikkeaa käsityksestä, joka esimerkiksi menestysteologialla ja äärikarismaattisuudella on asiasta.

❶  Uskovan osa, armoitus ja palvelutehtävä Kristuksen ruumiissa ei toteudu hänen oman pyrkimyksensä ja tahtonsa perusteella, vaan aina Jumalan armon, ohjauksen ja suunnitelman mukaan. (ROOM 9:11-16; 1 KOR 12:18, 29-31; EFES 1:11;4:7; 2 TIM 1:9)

❷  Voimavaikutukset, voiman määrä ja vaikutusala riippuvat pal-velutehtävän laadusta ja siinä ilmenevästä voiman tarpeesta. (EFES 4:16; 2 TIM 1:7-8; 1 PIET 4:10-11,14; 2 KOR 10:13)

❸  Voimassa ja uskon teoissa vahvistuminen etenee aina uskossa kasvamisen myötä. (ROOM 12:3-8; KOL 1:9-11; EFES 6:10; HEPR 11:11; 2 TESS 1:3-4,11-12)

❹  Hengen voima ilmenee raittiimmin itsestä riisutussa, itselle kuolleessa ja heikossa saviastiassa. (2 KOR 4:7; 12:9-10; 1 KOR 2:1-5; FIL 3:7-10: 4:13)

❺  Voima luvataan sitä köyhänä anovalle ja kuuliaisuudessa kai-paavalle. (JES 40:29-31; PS 105:4; JOB 17:9; HES 34:16; APT 5:32; LUUK 11:9-13)

Psalmi 86 sisältää Daavidin pyyntörukouksia, kun hän etsi elämäänsä kirkkauden voimaa ja Jumalan tunnustekoa. Siitä alle poimitut näytteet sopivat hyvin esimerkiksi nöyrästä ja tasapainoisesta lähestymistavasta Jumalan edessä.

Herra, kallista korvasi ja vastaa minulle, sillä minä olen kurja ja köyhä (itsestä riisutun tarve).

Sinä olet suuri ja teet ihmeitä, Sinä yksin olet Jumala (usko Jumalaan, joka yksin tekee tunnustekoja).

Opeta minulle tiesi, Herra, (riippuvuus Jumalan ohjauksesta), että vaeltaisin Sinun totuudessasi (halu kuuliaisuuteen).

Käänny puoleeni ja armahda minua (perustautuminen Jumalan ar-moon)!

Anna voimasi palvelijallesi. Tee tunnusteko minun hyväkseni (voi-manlähteen ja oman aseman oikein ymmärtävän kaipaus).