C2.1  Vanhan ihmisen riisuminen

 

 

Olettehan riisuneet pois vanhan ihmisenne (KOL 3:9). Mehän tiedämme, että vanha ihmisemme on Hänen kans-saan ristiinnaulittu (ROOM 6:6).

 

Samoin kuin syyllisyytemme ja lain kirous nostettiin pysyvästi pois yltämme, poistettiin myös vanha ihmisemme valtaistuimelta Kristukseen liittyessämme. Kuten sivulla A4 totesimme riisuttiin synnin hal-litsema vanha ihmisemme ristille Jeesuksen lunastuskuoleman yhteydessä. Jumala ei koskaan ajatellut laskea vähäisintäkään aiko-mustaan valtakunnassaan ihmisen vanhan langenneen luonnon varaan. Tätä perustotuutta meidän ei tule epäillä missään elämämme vaiheessa – ei hyvinä eikä pahoina päivinämme.

 

Toisinaan saatamme keskeneräisyytemme ja lihallisuutemme paljas-tuessa miettiä, lieneekö vanha ihmisemme sittenkään kuollut Golgatalla. Lankeamisemme johonkin vanhan ihmisen tottumukseen tai maail-malliseen houkutukseen ei kuitenkaan kykene herättämään kuollutta haudastaan! Se että kiusattuna ollessamme emme vielä ymmärrä asemaamme tai halua käyttää Jeesuksen meille hankkimaa vapautta selvitä ulos tilanteesta, ei riistä meiltä lunastuksen takaamaa oikeutta hallita edelleen valintojamme. Jumala näkee vanhan ihmisemme pysyvästi kuolleena.    

 

Aadamilaisen vanhan ihmisen valtakauden päättyminen Kristuksessa on yksi Raamatun voimakkaimmista, tosin vähemmän saarnatuista – ja joskus väärin ymmärretyistä – totuuksista. Siinä uudestisyntymisessä, jossa Jumala loi meihin uuden hengen, katkesi lihan pakkoval-ta ja omistusoikeus meihin nähden perusteellisesti. Raamattu ei tunne tämän omistusvallan jakautumista uudestisyntyneessä kristityssä. Me emme enää ole itsemme omat! 

 

Ne, jotka ovat lihan vallassa, eivät ole Jumalalle mie-leen. Te ette kuitenkaan ole lihan vallassa vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole Hänen omansa (ROOM 8:8-9).

 

Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, Hänen, joka asuu teissä ja jonka olette saaneet Jumalalta. Te ette ole itsenne omat, teidät on kalliilla hin-nalla ostettu (1 KOR 6:19-20).

 

Meidän on ymmärrettävä ja opetettava, että synnin ja lihan läsnä-olo ihmisolemuksessa ei tarkoita samaa kuin niiden hallintavalta. Lihan kuolettamistarve on aina mitä ilmeisin Hengen asunnokseen ottamassa ihmistemppelissä. Se ei kuitenkaan ole merkki synnin or-juudesta eikä entisen isännän muuttamisesta takaisin asuntoonsa. Syntiin kompastumisemme ei merkitse synnin herruuden alaisuuteen palaamista eikä siinä elämistä 1), vaan sitä, että emme vielä osanneet tai tahtoneet valita ristiin sidottua asemaamme Kristuksen vapauttamana.

 

Se suuri vapautus Egyptin orjuudesta, jonka Israel koki Jumalan väkevän käden vaikutuksesta, säilyi tosiasiana, vaikka kansan mieli silloin tällöin toimi vielä vanhalla tavalla pyrkien etsimään lohdutusta entisten ”liha-patojen” ääreltä.2) Kallis asemamme Kristuksen vapaaksi lunastama-na pysyy siis horjumatta voimassa, mutta meidän lihallinen mie-lemme tarvitsee ankaran käsittelyn vaeltaaksemme kutsumuksemme arvon mukaisesti. (Tästä enemmän sivulla C2.4 otsikolla Pimeyden teko-jen pois paneminen.)

 

Eikö ole niin, hyvä lukijani, että emme koskaan voi unohtaa lähtöämme omasta ”Egyptistämme”. Mielessämme on säilynyt lähtemättömästi muistikuva myös siitä, kuinka uskoviksi tultuamme saimme ottaa vesi-kasteen. Olimme näin valmiit näkyvällä tavalla tunnustamaan yhdisty-misemme Kristuksen kuolemaan hautaamalla kuolleen vanhan ihmi-semme uuden elämän tieltä.

Meidät on siis yhdessä Hänen kanssaan haudattu kasteen kautta kuolemaan (ROOM 6:4).

 

Kun israelilaiset muistelivat entisen elämänsä tuskallisen alistajan ja vallanpitäjän, Egyptin voimakkaan sotaväen, hautautumista Kaislame-reen, he veisasivat kiitosvirressään Jumalalle mm. näin:

Sinä panit tuulesi puhaltamaan, ja meri peitti heidätHe up-posivat kuin lyijy valtaviin vesiin (2 MOOS 15:10).

Orjuuttava side menneisyyteen hautautui pysyvästi meren syvyyteen.

 

Yhtä mahtipontisesti, mutta totuuden mukaisesti, kiinalainen pasto-ri Watcman Nee toteaa kasteen merkityksestä vanhassa kirjases-saan Tuomittu Kosmos:

”Vedessä sinä julistat koko maailmankaikkeudelle, että olet jättänyt maailman selkäsi taakse ja olet astunut kokonaan ja ehdottomasti uu-teen maailmaan.” a)

Jeesus itse ilmaisi kristityn uuden elämän suunnan vieläkin voimak-kaammin:

Joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, säilyttää sen iankaikkiseen elämään. Jos joku minua palvelee, seurat-koon hän minua.3)

 

Vaikka itse en vielä ymmärtänyt oman kasteeni merkitystä koko sy-vyydessään keväällä 1971, muistan kuitenkin käsittäneeni (ja hyväk-syneeni) sen peruuttamattomaksi askeleeksi entisen elämän taakse jättämisessä. Siitäkin toki huomasin, että jotakin merkittävää oli tapahtumassa, kun koko läsnä oleva seurakunta riemuitsi meistä valkopukuisista, jotka kukin vuorollamme pastori Tuomas Jäntin käsien alla saimme haudata vanhan ihmisemme alttarin takana olevaan kas-teveteen. Kastealtaasta noustessani koin sisäisen siunauksen hyvän omantunnon muodossa.4) Monta kertaa jälkeenpäin olen joutunut tarrautumaan kiinni tähän sanan mukaiseen virstanpylvääseen, kun Käärmeen henki on kuiskannut epäilevänsä vapauttani ja epäkelvon vanhan ihmisen poisriisumista kohdallani. 

 

Vanhan ihmisen mestauspaikan yksi voimakkaimmista esikuvista on VT:n ilmestysmajan esipihaan pystytetty polttouhrialttarin ja vaskial-taan muodostama kokonaisuus. Ennen kuin pappi Aaron ja hänen poikansa voideltiin ja puettiin pyhää palvelutehtävää varten, heidän entinen vaatetuksensa riisuttiin pois ja heidät kokonaan pestiin altaan vedessä.5)

 

Meidän armon liiton pappienkin tie vanhurskauden virkaan alkaa Gol-gatan uhrialttarilta, jossa vanha ihmisemme naulataan ristille Jeesuksen kanssa. Sen jälkeen pois riisuttu haudataan Kris-tuksen kanssa kuolemaan kasteveden kauttaJeesuksen kanssa me myös nousemme haudasta vaeltamaan uudessa elämässä kirkkauden Hengen johdattamina, voitelemina ja pyhittäminä. 6)

 

Vanhan Testamentin esikuvakielellä kutsumuksemme ensi askeleet kuva-taan näin:

Voitele myös polttouhrialttari kaikkine varusteineen ja pyhitä alttari. Voitele samoin allas jalustoineen ja pyhitä se. Tuo sitten Aaron poikineen ilmestysmajan ovelle ja pese heidät vedelläPue Aaron pyhiin vaatteisiin ja voitele hä-net ja pyhitä hänet palvelemaan Minua pappina. Tuo myös hänen poikansa, pue heidän ylleen ihokkaat ja voitele heidät palvelemaan Minua pappeina, niin kuin sinä voitelit heidän isänsäkin. Tämä on oleva heille voiteluna ikuiseen pappeuteen, polvesta polveen (2 MOOS 40:10-15).