C3.3 Lupaus anomisesta 28.5.2025
a) Anominen osana Jumalan suunnitelmaa
Anomisen ohella rukous pitää sisällään myös mm. kiitosta ja ylistystä Jumalalle Pelastajallemme. Tällä sivulla käsittelemme kapeasti vain anomusrukousta. UT:ssa nuo käsitteet "anominen" (pyyntörukouksena), "kiittäminen" ja "ylistäminen" vastaavine teonsanoineen mainitaan yhteensä likimain 180 kertaa, mistä ensiksi mainitun osuus on noin neljäsosa. Vaikka Taivaallinen Isämme toteuttaa luomansa maailman pelastussuunnitelmaa oman päättämänsä mukaisesti, on Hän armossaan liittänyt lastensa rukoukset osaksi sitä. Hän kyllä tietää tarpeemme muutenkin, mutta haluaa silti meidän tulevan eteensä niitä pyytämään.1) Jumala kuulee kaikki anomuksemme ja on luvannut täyttää ne tietyin ehdoin. Tarkastelemme näitä edellytyksiä seuraavassa Raamatun kokonaiskuvan valossa.
b) Anominen Jumalan tahdon mukaan
Tämä on se rohkea luottamus, joka meillä on Häneen: jos me anomme jotakin Hänen tahtonsa mukaan, Hän kuulee meitä. Ja jos kerran tiedämme Hänen kuulevan meitä, mitä tahansa anommekin, tiedämme, että meillä on kaikki, mitä olemme Häneltä anoneet. (1 JOH 5:14-15)
Kun Jumala kutsui meidät Kristuksessa osaksi iankaikkista suunnitelmaansa, oli Hänellä jo tiedossaan se vaikutusala ja ne ihmiset, joiden keskellä eläisimme. Jumala alkoi kasvattaa ja varustaa meitä siten, että Hänen hyvät aikomuksensa voisivat toteutua kauttamme. Yhä enemmän Hän avasi meille ymmärrystä sanasta ja kutsumuksemme laadusta. Yksi tärkeä palvelutehtävä, jonka Hän uskoi meille valtakuntansa ja seurakuntansa rakentumisessa, on anomusrukous. Sitä varten Jumala asetti meidät avuttomina "peltosarkamme" äärelle ja opetti, että kaikki hengellinen työ etenee vain rukouksen avulla. Hän näytti työn suuret tarpeet ja ylivoimaiset haasteet ja vaikutti tahtoomme, jotta ryhtyisimme pyytämään Häneltä niiden täyttymistä. Anomisestamme tuli Hänen Henkensä synnyttämää, Hänen sanansa ja tavoitteensa mukaista. Koska osaksemme annetun tehtävän valmistuminen on täysin Taivaallisen Isämme vastuulla ja varassa, saamme rohkeasti luottaa siihen, että Hän oikealla hetkellä vastaa tahtonsa mukaisiin pyyntöihimme. Sen vuoksi voimme uskon silmin jo etukäteen kiittäen katsella Hänen aloittamansa hyvän työn onnistumista ja hedelmällistä lopputulosta.
Kaiken Minä voin Hänessä, joka minua vahvistaa (FIL 4:13)
Jumala itse vaikuttaa teissä tahtomisen ja tekemisen, että Hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi (FIL 2:13).
c) Anominen Jeesuksen nimessä
Ette te valinneet Minua, vaan Minä valitsin teidät ja asetin teidät sitä varten, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi ja että Isä antaisi teille, mitä sitten anottekin Häneltä Minun nimessäni. Totisesti Minä sanon teille: mitä ikinä te anotte Isältä Minun nimessäni, sen Hän antaa teille. (JOH 15:16; 16:23)
Tässä Jeesus liittää anomusrukouksen hyvin selvästi osaksi sitä suunnitelmaa, joka Jumalalla on elämäämme varten. Hänen kutsuminaan ja lähettäminään tehtävämme on rukoilla Isältä kaikkea mitä ikinä palvelutyömme tarvitsee ollakseen hedelmällistä. Lähettiläällä on kuitenkin oikeus toimia vain lähettäjänsä mandaatilla ja nimessä.2) Kristuksen lähettiläinä olemme valtuutetut anomaan Hänen nimessään niin, että rukouksemme saa vastauksen. Jeesuksen nimessä tapahtuvan anomisen seurauksena kypsyvä hengellinen hedelmä tuo ilmi Isän kirkkauden ja kunnian:
Ja mitä hyvänsä te anotte Minun nimessäni, sen Minä teen, jotta Isä kirkastettaisiin Pojassa. Jos te anotte Minulta jotakin Minun nimessäni, sen Minä teen. Siinä Minun Isäni kirkkaus (kunnia) tulee ilmi, että te kannatte paljon hedelmää ja niin osoitatte olevanne Minun opetuslapsiani. (JOH 14:13-14; 15:8)
Jumala on valinnut meidät Kristuksessa armonsa taloudenhoidon yhteistyökumppaneiksi.3) Jeesuksen lunastusansion tähden Hänen mielisuosionsa on rukoustemme yllä. On vapauttavaa tietää, että peruste sille, miksi Jumala haluaa vastata anomuksiimme, ei pohjimmaltaan ole rukoustemme tai vaelluksemme onnistumisessa, vaan tuossa Nimessä, jonka varassa me elämme. Jeesuksen nimessä rukoileminen ilmaisee riippuvuutemme Hänen armostaan, voimastaan ja auktoriteetistaan.
"Millä voimalla tai kenen nimeen te tämän teitte?" Silloin Pietari, täynnä Pyhää Henkeä, sanoi heille: "Jos meitä tänään kuulustellaan siitä, kenen nimessä hän on parantunut, niin tietäkää tämä: Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä tämä mies seisoo terveenä teidän edessänne." (APT 4:7-10)
Vielä Minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä sopii keskenään mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, he saavat sen Minun Isältäni, joka on taivaissa. Sillä missä kaksi tai kolme on koolla Minun nimessäni, siellä Minä olen heidän keskellään. (MATT 18:19-20)
d) Anominen uskossa
Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa ja heittelee. Älköön sellainen ihminen luulko saavansa Herralta mitään, kahtaalle häilyvä, epävakaa kaikilla teillään. (JAAK 1:6-8)
Kaiken, mitä te anotte rukouksessa uskoen, te saatte (MATT 21:22). Tapahtukoon teille uskonne mukaan (MATT 9:29).
Sekä pelastava usko Jeesukseen että kasvava luottamus sanan lupauksiin ovat lahjoja Jumalalta. Pienikin määrä aitoa uskoa on voimallinen.4) Kun tällä sivulla puhumme anomisesta osana Jumalan suunnitelmaa, näemme siinä tarvittavan uskon sellaisena, joka vahvistuu vaeltaessamme Kristuksessa ja kasvaessamme Hänen tuntemisessaan. Sen lisäksi Hänen lahjoittamansa usko suuntautuu juuri sellaisten vaikeuksien voittamiseen, jotka omassa tehtävässämme kristusruumiin jäseninä tulevat eteemme.
... teidän uskonne kasvaa runsaasti ja rakkautenne toisianne kohtaan lisääntyy teissä kaikissa (2 TESS 1:3)in
Niin kuin olette ottaneet vastaan Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa Hänessä. Juurtukaa Häneen, rakentukaa Hänessä ja vahvistukaa uskossa, niin kuin teille on opetettu. (KOL 2:6-7).
Tällöin Jumalan meille lahjoittama ja meissä vahvistama usko riittää kaikkien niiden tarpeiden anomiseen ja vastusten kukistamiseen, jotka kutsumukseemme liittyvät.5) Pyyntömme eivät siten ole ilmaan hosumista vaan kohdistuvat määrätietoisesti aiheisiin, jotka Herran Henki laskee rukoustyömme kohteiksi. Epäileminen ja kahtaalle häilyminen osoittaa vielä epävakautta palvelupaikkamme ja Jumalan tahdon tiedostamisen suhteen. Jumalaan luottamisen sijasta anomisiamme saattavat silloin häiritä meren aallokon lailla vaihtuvat tunteemme tai olosuhteisiin ja omiin mahdollisuuksiin katsova inhimillinen järkeilymme. Toisaalta myös lihallisuutemme, joka ei vielä ole päätynyt ristille, muodostaa esteen etenemiselle rukousvastausten saamisessa.
e) Anominen hengessä ja totuudessa
Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo (JOH 4:23; PR 38). Todellisia ympärileikattuja olemme me, jotka Jumalan Hengessä palvelemme Jumalaa ja kerskaamme Kristuksessa Jeesuksessa emmekä luota lihaan (FIL 3:3).
Pyhyyden Henki, joka asuu ja hallitsee uudestisyntyneessä ihmisessä, kasvattaa uskovaa vaeltamaan jumalanpelossa ja jatkuvassa rukousvalmiudessa. Yhteys Jumalan kanssa on henkemme yhteyttä Häneen. Jumala asetti anomisen tuon yhteyden käytännölliseksi kanavaksi; sen kautta kaikki mitä tarvitsemme Hänen tahtonsa täyttämisessä, on uskossa omistettavissa. Herran Henki laskee anomusten aiheet sydämeemme, ja ellemme tiedä, mitä tai miten rukoilemme, Hän auttaa meitä heikkoudessamme.6)
Te anotte mutta ette saa, koska anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne kaiken himoissanne (JAAK 4:3).
Anominen totuudessa tarkoittaa sitä, että rukoilija tahtoo asettaa kaiken elämässään sanan totuuden valaisemaksi.7) Tällaisen rukouksen harjoittaja haluaa kieltää itsensä ja kantaa ristiään. Raamattu varoittaa myös selvistä rukousvastausten esteistä. Yllä oleva jae muistuttaa, että itsekkäiden (Jumalasta riippumattomien) päämäärien tavoitteleminen rukoillen on turhaa. Sama Jaakobin kirjeen 4. luku mainitsee myös muita lihallisuuden muotoja, joissa kiinni oleminen, tekee anomisestamme kelvotonta. Ne ovat riitely seurakunnassa, maailmallinen himo, toisten uskovien panettelu ja ylpeä kerskailu omista tekemisistä. Jeesus muistutti rukoilijoita pitämään erityistä huolta anteeksiantavan mielenlaadun säilymisestä.8) Oikeastaan kehotus sisältyy Jeesuksen seuraajilleen antamaan käskyyn, jonka pitäminen mainitaan edellytykseksi anomusvastausten saamiselle:
Ja mitä tahansa anomme, sen me Häneltä saamme, koska pidämme Hänen käskynsä ja teemme sitä, mikä on Hänen mielensä mukaista. Tämä on Hänen käskynsä: meidän tulee uskoa Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toisiamme, niin kuin Hän on meille käskyn antanut. (1 JOH 3:22-23)
f) Anominen hellittämättä
Niinpä Minä sanon teille: Anokaa, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. ... Jeesus kertoi heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla lannistumatta. (LUUK 11:9; 18:1)
Siitä huolimatta, että rukouksemme liittyvät Jumalan meille antaman palvelutehtävän (vaikutuslan) tarpeisiin ja anomustemme aiheet ovat Hänen vaikuttamiaan, vastaukset pyyntöihimme eivät aina saavu oman aikataulumme mukaan. Se miten ja milloin Hän viisaudessaan vastaa, edistää kuitenkin aina Hänen valtakuntansa ja meidän parastamme. Aikana, jolloin odotamme rukousvastauksen saapumista, Jumala useinkin kasvattaa sisäistä hedelmää meissä itsessämme. Kun anomisemme on Isän tahdon mukaista ja teemme sen Jeesuksen nimessä, uskossa ja totuudessa, opettaa Jeesus meitä olemaan siinä kärsivällisiä ja lannistumattomia. Jeesuksen anomista koskevissa vertauksissa sitkeä avun pyytäminen toiselta ihmiseltä johti lopulta myönteiseen tulokseen. Kuinka paljon ennemmin Taivaallinen Isä haluaa lähettää vastauksen lapsiensa hellittämättömään anomukseen.9)
Eikö sitten Jumala hankkisi oikeutta valituilleen, kun nämä yötä päivää huutavat Häntä avukseen. Viivyttäisikö Hän heiltä apuaan? (LUUK 18:7)
Rukoilkaa lakkaamatta (1 TESS 5:17).
"Avuksi huutaminen yötä päivää" ja "rukoileminen lakkaamatta" eivät tarkoita sitä, että vuodattaisimme suustamme yhtämittaista rukousta 24 tuntia vuorokaudessa. Jakeen 1 TESS 5:17 lisäksi Paavali käyttää ilmaisua "lakkaamatta" kolme kertaa (kreik. adialeiptos; ROOM 1:9; 1 TESS 1:2; 2:13). On selvää, ettei Paavali puhunut roomalaisista ja tessalonikalaisista Isälle joka minuutti, mutta teki sen toistuvasti ja usein. Hellittämätön anominen on luonteeltaan yhä uudelleen toistuvaa, säännöllisesti jatkuvaa ja siinä mielessä periksiantamatonta. Lakkaamaton rukous on asenne, joka ei luovuta odottamasta Jumalan apua.10) Sen vaikuttaa meissä rukouksen Henki, joka pyrkii säilyttämään sydämessämme alinomaisen kaipauksen Jumalan puoleen.
Olkaa toivossa iloisia, ahdistuksessa kärsivällisiä ja rukouksessa kestäviä (ROOM 12:12).
g) Spontaani anominen
Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä Häneltä anovat (MATT 7:11).
Edellä esitetty näkökulma anomiseen painottuu uskovan hengellisen kutsumuksen ja vaikutusalan tarpeisiin sekä Jumalan valtakunnan yleisiin haasteisiin.11) Sukumme, kotiseutumme ja isänmaamme hengellinen herääminen sekä oman uskonyhteisömme uudistuminen ensirakkauteen ja koko Kristusruumiin valmistuminen ylösottoa varten ovat luonnollisia "kestoaiheita". Rukouskuormamme ja halu kamppailla sen puolesta on Herran Hengen pysyväluonteisesti innoittamaa ja suunnitelmallista. Kaikki anomisemme ei kuitenkaan aina ole tällä tavalla etukäteen kohdennettua. Pyyntörukous syntyy usein myös spontaanin tilanteen seurauksena. Sellaisen ei välttämättä tarvitse jäädä jatkuvaksi rukousaiheeksi mieleemme. Raamattu mainitsee esimerkiksi arkiset huolet, murheet ja tarpeet akuutteina aiheina, joihin Isä haluaa antaa apunsa.12) Enemmän tai vähemmän säännöllisesti Jumalan Henki muistuttaa meitä kantamaan myös eri paikallisseurakuntien, niiden vastuunkantajien ja yksilöuskovien (erityisesti kärsivien) tarpeita Isän eteen.13) Jeesus oli aina valmis vastaamaan ajan hetkessä kohtaamiensa ihmisten avunpyyntöihin. Hän rukoili myös niiden puolesta, jotka vainosivat Häntä.14)
Globaalisti katsoen kaikkien Jeesuksen seuraajien esirukousalttareilla palavat säännölliset ja spontaanit tulet yhdessä ympäröivät planeettamme. Ne muodostavat "suitsukkeen" koko ihmiskunnan puolesta. Jeesuksen uhrikuoleman ansiosta se nousee otollisena ja miellyttävänä tuoksuna Jumalan valtaistuimelle .15) Hän on hyväksynyt lastensa anomusrukoukset osaksi pelastussuunnitelmaa, jonka Hän aikojen loppuun mennessä on luvannut täyttää. On suurta armoa saada olla siinä yksilöuskovina pieneltä osalta mukana. Pyyntömme eivät ole menneet hukkaan. Erään laskelman mukaan Raamattumme sisältää noin 650 rukousta ja 450 niihin kirjattua vastausta. Kaikkiin rukouksiin vastaus ei välttämättä tule rukoilijan elämän aikana.
Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja Hänen korvansa heidän rukouksiaan (1 PIET 3:12).
Jos te pysytte Minussa ja Minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa mitä ikinä tahdotte, ja se tapahtuu teille. Olen puhunut teille näistä asioista, jotta Minun iloni olisi teissä ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi. Tämä on Minun käskyni: rakastakaa toisianne niin kuin Minä olen teitä rakastanut. (JOH 15:7,11-12)
